It looks like you're having connection troubles. Reconnect now.
02/13/2012 12:40:42
Public Pad Latest text of pad pyorademokratia Saved Feb 13, 2012 |
Keskustelutilaisuus pyöräilyn kehittämisen ihanneprosessista
Tilaisuuden nimi: Työpaja kolmioyhteistyöstä
Aika: 11.1.2012 klo 16-18
Paikka: Laituri Narinkkatori (Niko Palo on varannut tilan meille)
Alustuskalvot: http://www.slideshare.net/apoikola/2012-0111-ihanneprosessi
Anonyymi palautelomake: https://docs.google.com/spreadsheet/viewform?formkey=dER3NTA5R1RxSjdwMXRWa21PanNVaFE6MQ
11.1. järjestettiin työpaja pääkaupunkiseutupyöräilyn edistämisestä. Mukana olivat kolme avainryhmää: kansalaiset, virkamiehet ja poliitikot (»kolmiomalli«). Osallistujia oli yhteensä 22 (4 luottamushenkilöä, 8 virkamiestä ja 10 pyöräilyaktiivia). Tavoitteena oli löytää uusia yhteistyömuotoja mainittujen kolmen avainryhmän välillä, jotta pyöräilyolojen kehitys sujuisi nykyistä paremmin, niin kutsutulla »ihanneprosessilla«.
---TYÖPAJAN TULOKSENA SYNTYVÄT EHDOTUKSET---
Ks. "Teemademokratia" täältä: http://nettikansa.muistio.tieke.fi/uusi-demokratia-ehdotuksia
---TYÖPAJATEHTÄVÄT JA PURKU---
Yksin pohdinta (5 min.):
- Ottakaa yksi numeroitu post-it-lappu (virkamiehet pinkki, pyöräilyaktiivit keltainen ja luottamushenkilöt oranssi)
- Täydennä lausetta: Helsinki ei ole VIELÄ pyöräilykaupunki koska...
Sekaryhmät (10 + 10 min.):
osa I
- Menkää post-it-lappuun merkityn numeron mukaisiin ryhmiin.
- Jakakaa yksin pohtimianne haasteita ja valitkaa ryhmässä 1-2 keskeistä ongelmaa, joihin pitää löytää ratkaisu, jotta Helsinki voi kehittyä pyöräilykaupungiksi.
osa II
- Syventäkäkää keskustelua ja pyrkikää pääsemään rakenteellisempiin ja syvempiin syihin kysymällällä toistuvasti miksi (niin sanottu "root cause analysis", eli juurisyyanalyysi):
Esim:
Helsinki ei ole pyöräilykaupunki koska keskusta-alueella pyöräily ei ole sujuvaa
miksi?
Jalankulku ja pyöräily ei ole eroteltu riittävästi
miksi?
On suunniteltu ja toteutettu paljon yhdistettyjä kevyttväyliä
miksi?
Ilmeisestsesti suunnitteluohjeet ovat vanhanaikaiset
miksi?
Kirjoittakaa ongelmat kolmena kopiona lapuille (jokainen ryhmän jäsen saa yhden lapun mukaansa työpaja seuraavaan osioon).
Sekaryhmien purku (10 min.):
Ryhmissä esille nousseet haasteet tiivisti kirjattuna. Samankaltaisia haasteita on yhdistelty ja haasteita on ryhmitelty jälkikäteen. Ryhmittelyssä nousi esille kolme pääryhmää, jotka vaikuttaisivat hyvin asettuvan "root cause analysis" mukaisesti pinnallisempiin ja syvempiin syihin. Ryhmän #A "puutteelliset pyöräilyolot ja pyöräilyn heikko näkyvyys katukuvassa" ongelmat ovat seurausta ryhmän #B "pyöräilyn asemaa itsenäisenä liikennemuotona ei ole tunnistettu ja suunnittelukulttuuri ei siksi tue pyöräilyä" haasteista, jotka puolestaan ovat seurausta ryhmän #C "pyöräilyn arvostus on heikkoa ja asenteet sitä kohtaan vääriä" syväsyistä.
#A Puutteelliset pyöräilyolot ja pyöräilyn heikko näkyvyys katukuvassa:
1. Näkyvyys katukuvassa: Viestintä ei ole kunnossa ja pyöräilyn näkyvyys katukuvassa ei ole riittävää ja riittävän johdonmukaista.
2. Pyöräilyn heikko sujuvuus: Pyöräily ei ole tarpeeksi kätevää / sujuvaa.
3. Pyöräilyllä ei omaa tilaa: Pyöräilyä ei ole riittävästi eroteltu muusta ajoneuvoliikenteestä ja jalankulusta.
#B Pyöräilyn asemaa itsenäisenä liikennemuotona ei ole tunnistettu ja suunnittelukulttuuri ei siksi tue pyöräilyä:
4. Suunnittelukulttuuri ei tue pyöräilyä: Pyöräinfra sekavaa, suunnitteluopetus autokeskeistä, tiivis kaupunki on haastava suunnittelukohde.
5. Pyöräilyn asemointi liikunnaksi, eikä liikenteeksi: Pyöräilyä ei tunnusteta liikennemuotona
6. Pyöräilyn turvattomuus: Pyöräily on turvatonta, koska sen kulkumuotorooli on epäselvä, koska liikennesuunnittelukulttuuri ei tue pyöräilyä, koska muut kulkumuodot saavat enemmän resursseja ja huomiota.
#C Pyöräilyn arvostus on heikkoa ja asenteet sitä kohtaan vääriä:
7. Pyöräilyn heikko arvostus: Pyöräilyn arvostus heikko, status ei ole menestyvän ihmisen ja pyöräilijöitä ei arvosteta
8. Autoilun dominoivan vahva arvostus: Autoilua arvostetaan enemmän, pyöräilylle ei tilaa, autoilun palvelut parempia.
9. Väärät asenteet: Asenteet ovat väärät pyöräilyä kohtaan ja muuttuvat hitaasti.
10. Poliittisen voiman puute: Iso murros ei ole tapahtunut, ei poliittista voimaa, puuttuu rohkeus tehdä ratkaisuja pyöräilyn eteen, byrokratia ja siiloutuminen hidastaa kehitystä.
Kotiryhmät (20 min.):
- Menkää värin mukaisiin ryhmiin (virkamiehet, luottamushenkilöt ja pyöräilyaktiivit omina ryhminään) ja viekää mukananne edellisessä vaiheessa sekaryhmässä identifioimanne haasteet.
- Valitkaa haasteista 1 tai 2 joita, lähdette ratkomaan
- Etsiessänne ratkaisua, kysykää seuraavat kolme kysymystä:
- Miten ongelmaa voidaan ratkoa virkamiesten, pyöräilyaktiivien ja luottamushenkilöiden yhteistyönä?
- Miten me (pyöräilijät/virkamiehet/luottamushenkilöt) voimme auttaa muita ryhmiä ratkaisemaan ongelmaa?
- Mitä apua toivomme ja tarvitsemme muilta ryhmiltä ongelman ratkaisemisessa?
Kotiryhmien purku ja loppukeskustelu (25 min.):
Istutaan rinkiin siten, että kaikki näkee toisensa ja esitellään vapaamuotoisesti edellisten ryhmäkeskusteluiden anti. Esittelijä voisi olla mielellään joku muu, kuin tilaisuuden järjestelyissä mukana ollut jäsen (Niko, Niklas tai Ville).
Alle on kirjattu lyhyesti eri ryhmien tarjoukset ja toiveet muille porukoille:
Pyöräilijät (ratkoivat haasteita ryhmistä #A sujuvuusongelmat ja #C poliittisen voiman puute)
Mitä pyöräilijät tarjoavat:
- Oltaisiin valmiita miettimään uusia muotoja palautteen antamiseen, jotta se tulisi sellaisessa muodossa, että se sopisi hyvin yhteen työrutiineihin.
- Vaikuttaja-ajelu: voidaan ajeluttaa pyörällä poliitikkoja kaupungissa (vrt. kuorma-autoliittolaiset veivät kansanedustajia kuorma-autolla töihin)
Mitä pyöräilijät toivovat muilta:
- Virastoilta toivottaisiin, että haettaisiin aktiivisesti pyöräilijöiden palautetta suunnitteluun, ihanteena olisi, että mukaan pääsisi mahdollisimman aikaisin, koska myöhemmässä vaiheessa se on resurssien haaskausta, koska ei voida enää muuttaa suunnitelmia.
- Poliitikoille toive, tarvitaan korkeassa asemassa oleva pyöräilyn puolestapuhuja (tai lauma poliitikkoja), pormestari tai vastaava.
- Kaikilta ryhmiltä toivottaisiin kulttuurinvaihtoa pyöräilykaupunkien kanssa, että kaikki näkisivät, millainen on todellinen pyöräilykaupunki, että koko kirjo tulisi esiin. Valmius edistää pyöräilyä olisi parempi, jos olisi omakohtainen kokemus siitä, millainen on hyvä pyöräilykaupunki (innostus on iskenyt sen jälkeen, kun on nähnyt itse)
Virkamiehet (ratkoivat ryhmän #C pyöräilyn arvostus -haasteita)
Mitä virkamiehet tarjovat:
- Tarjoamme singnaalia, että välitämme pyöräilystä, esim. polkupyörien pysäköinti
- Tuodaan baanoja yms. esille hirveän hillityllä markkinoinnilla
Mitä virkamiehet toivovat muilta:
- Poliitikoilta toivomme, että he ottaisivat enemmän roolia kansalaisvuorovaikutuksessa. Toivoisimme myös aikaisempaa keskustelua asioista, ei vain valmiiksi pureskeltujen asioiden päättämistä. Investoinnit näkyväksi ja avoimeksi. Rahan kohdistamista pyöräilyyn.
- Pyöräilijöiltä toivomme käyttäytymistä, esim. liikennesääntöjen noudattamista (luottamuksen rakentaminen kestää, mutta se murenee nopeasti)
Luottamushenkilöt (ratkoivat ryhmän #C rohkeuden puute -haastetta)
Mitä luottamushenkilöt tarjoavat:
- Rohkeita päätöksiä ja omia esimerkkejä, miten pidämme pyöräilyä esillä. Pitäisi saada kaikkien puolueiden edustajia mukaan.
Mitä luottamushenkilöt toivovat muilta:
- Virkamiehiltä enemmän ennakkoluulottomuutta ja rohkeampia pohjaesityksiä ja vaihtoehtoisia esityksiä (ettei tule se kokemus, että jarruttaa asioita, jos ehdottaa muutoksia)
- Pyöräilijöiltä vaalien alla suoria yhteydenottoja ja lobbaamista, lähettää kaikille infopaketteja jne. Ottakaa yhteyttä paitsi virkamihiin, niin myös luottamushenkilöihin.
---TAUSTAT JA TULOSTEN KÄSITTELY---
1. Yhteinen visio Helsingistä pyöräilykaupunki
Lähtökohtana Helsingin allekirjoittama Brysselin Charter (pyöräilyn kulkutapaosuus 15% vuonna 2020)
2. Visio on mahdollinen saavuttaa
“Näkisin, että viimeisen vuoden tai kahden aikana tapahtunut muutos on ollut suurempi kuin mitä on tapahtunut kahden tai kolmen edellisen vuosikymmenen aikana”, kuvailee Helsingin polkupyöräilijöiden ex-pj Petri Sipilä Helsingissä tapahtunutta pyöräilymyönteistä muutosta (Polkija 2011). Se, että pyöräilyn osuus ihmisten kulkutapavalinnoista lähtee nousuun, ei ole sattumanvaraista. Kansainvälisistä esimerkeistä tiedetään, että myönteinen kehitysura edellyttää tietoista pyöräilypolitiikkaa, joka näkyy toiminnassa, eikä vain julkilausumissa.
3. Kolmiopaja
Kolmessa ryhmässä (pyöräilyaktiivit, sekä pyöräilyn suhteen aktiiviset virkamiehet ja luottamushenkilöt) syttyy kipinä työskentelemään yhteisen vision eteen (Helsingistä pyöräilykaupunki). Kukin voi tehdä jotain omista lähtökohdistaan, mutta tärkeää olisi oivaltaa, miten itse voi auttaa muissa rooleissa olevia työssään pyöräilyn eteen.
Keskinäinen luottamus on olennaista, se sujuvoittaa asioita, mutta hyvät käytännöt pitää viedä rakenteisiin. Rakenteiden puitteissa voidaan olla eri mieltä, kun löyhiin sosiaalisiin suhteisiin perustuvissa tapauksissa erimielisyyksien käsittely hankalaa.
Tavoitteena olisi tällaisella kolmikannalla keskustella ja työstää sitä, millainen olisi ns. "ihanneprosessi" kaupungin pyöräilyolojen kehittämisessä. Tähän liittyy mm. liikenne- ja katusuunnitelmien kommentointi ja muu luonteva ja asioita edistävä vuorovaikutus. Yritettäisiin synnyttää Helsinkiin pyöräilyn saralle mahdollisimman positiivinen ja itseään ruokkiva virkamiesvalmistelun, osallistumisen ja päätöksenteon sykli.
-syntyy luottamusta
-havaitaan rakenteellisia kehitystarpeita
-pyöräilyn painoarvo kasvaa osallistujien arjessa
4. Kolmiopajan konkreettiset tulokset
Järjestäjät (Niko, Ville ja Niklas) sitoutuvat työstämään työpajan tulosten pohjalta konkreettisen ehdotuksen ja viemään sen eteenpäin Sitran ja Demokratiaryhmän tietoon. Jogi käyttää työpajan materiaalia teeman edistämiseksi "Fillarikaupunki" -kirjaprojektissa ja älykäs Helsinki selvitystyössä, jota hän on tekemässä kaupungille.
Ehdotuksen ohella toisiinsa tutustuneet pyöräilyn edistäjät jatkavat yhteistyötä arjen parannuksissa.
#Aloite Helsingin demokratiaryhmälle
Konkreettisena tuloksena työpajasta voisi olla aloite Helsingin kaupungin demokratiaryhmälle ( demokratia.hel.fi ) siitä, miten yhdellä teema-alueella (tässä tapauksessa pyöräily) voitaisiin kehittää virkamiesten, luottamushenkilöiden ja asukkaiden yhteistyömalli, joka hyödyttää kaikkia ja ennenkaikkea johtaa nopeampaan ja parempaan pyöräilyolojen kehittymiseen.
#Aloite Sitralle
-Sitran "Uusi demokratia" hankekuulutus: http://beta.sitra.fi/tapahtumat/2011/etsimme-demokratiaan-ja-yhteiskunnalliseen-osallistumiseen-liittyvia-kiinnostavia
"Koulutusohjelmassa pyritään kokeilukulttuurin hengessä testaamaan erilaisia demokratiaideoita ja -konsepteja ja valitsemaan niistä kokeilun jälkeen joitakin, joita Sitra auttaa alkuun ja eteenpäin vietäväksi."
#Fillarikaupunki -kirjaprojekti
--- KUTSUTUT ---
Poliitikot
- HELSINGIN, ESPOON, VANTAAN, KAUNIAISTEN KAIKKI PUOLUEET (puoluesihteerien kautta)
- Laura Rissanen (kok) (ei luultavasti pääse)
- Lasse Männistö (kok) (osoitti kiinnostusta, mutta on lomalla)
- Timo Kontio (sdp)
- Thomas Wallgren (sdp)
- Tuomas Rantanen (vihr)
Virkamiehet
- Pekka Nikulainen (##)
- Sakari Montonen (##)
- Leena Silfverberg (##)
- Ville Lehmuskoski (hsl)
- Kimmo Raineva (Liikuntavirasto) (ei pääse)
- Penelope Sala-Sorsimo (hkr)
- Ville Alatyppö (hkr)
- Mette Granberg (##)
- Eero Rouhiainen (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus)
- Raimo K. Saarinen (hkr)
- Anu Kiiskinen (hkr)
Pyöräilijät
- Matti Hirvonen
--- OSALLISTUJAT ---
Poliitikot
- Yrjö Hakanen (skp)
- Timo Kontio (sdp)
- Ville Ylikahri (vihr)
- Nina Knaapila (vihr, Espoo)
Virkamiehet
- Niko Palo (ksv)
- Marek Salermo (ksv)
- Eero Rouhiainen (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus)
- Anu Kiiskinen (hkr)
- Heidi Huvila (hkr)
- Ville Alatyppö (hkr)
- Penelope Sala-Sorsimo (hkr)
- Leena Silfverberg (ksv)
Pyöräilijät
- Merita Soini (Metropolia ammattikorkeakoulu, Liikkuvan Arjen Design)
- Päivi Keränen (Metropolia ammattikorkeakoulu, Liikkuvan Arjen Design)
- Matti Hirvonen (Pyöräilykuntien verkosto)
- Otso Kivekäs (Hepo)
- Timo Hast (Hepo)
- Mikael Sorri
- Johanna Tikanmäki (Hepo)
- Panu Savolainen (Oiva Akatemia)
- Sakari Jäppinen
- Juha Helenius
---AGENDA---
16:00 ihmiset saapuvat, ja ottavat kahvia, jos sitä on tarjolla, pyydetään ihmisiä kirjoittamaan nimensä ja meiliosoitteensa läsnäolijalistalle.
16:05 Tilaisuuden avaus
Niklas: Tervetuloa, kolmiopajan idea, mukana kolmen ryhmän ihmisiä, meitä on kolme "järjestäjäosallistujaa"
Järjestäjien esittely (muutamalla sanalla, kuka on, mitä tekee pyöräilyn saralla Helsingissä):
Niklas esittelee Nikon, Niko esittelee Villen, Ville esittelee Niklaksen.
Niklas esittelee jogin:
Järjestäjäosallistujien lisäksi mukana on Jogi, joka juontaa ja fasilitoi, jotta me muut saamme osallistua rauhassa...
Haastattelukierros järjestäjille (Jogi kysyy kaikilta kolmelta yhden kysymyksen):
-Mikä on sinun suhteesi pyöräilyyn (Ville)
-Ketkä ovat parhaita pyöräilyn edistäjiä Helsingissä, virkamiehet. pyöräilyaktiivit vai poliitikot (Niklas)
-Mikä saisi sinut yllättymään positiivisesti tässä tilaisuudessa (Niko)
16:10 Tutustumiskierros
Pyydetään ihmisiä etsimään joku toinen osallistuja, jota ei tunne entuudestaan ainakaan hyvin. Annetaan ihmisille muutama minuutti aikaa pareissa haastatella toista, kuka on, miksi täällä, jotain muuta mielenkiintoista.
Optio, jos aikaa...
Pyydetään ihmisiä valmistautumaan esittelemään toinen henkilö. Kaikkia ei ehditä käymään läpi, mutta Jogi valitsee kolme paria, jotka voivat esitellä toisensa ääneen koko ryhmälle.
16:15 Ohjelman esittely
Jogi käy läpi päivän tavoitteet ja agendan
16:20 Alustus: Antti Poikola - Helsingin pyöräilypolitiikka
- Pyöräilypolitiikka: Se, että pyöräilyn osuus ihmisten kulkutapavalinnoista lähtee nousuun, ei ole sattumanvaraista. Kansainvälisistä esimerkeistä tiedetään, että myönteinen kehitysura edellyttää tietoista pyöräilypolitiikkaa, joka näkyy toiminnassa, eikä vain julkilausumissa. Nykytilanteen kuvaus Helsingin pyöräilypolitiikasta ja suunnitteluprosessista (viimevuosina on tapahtunut merkittävä käänne parempaan, mutta osallistumisprosessi ei ole vielä kovin mutkaton).
- "Kolmikanta": Pyöräilyn edistäminen kaupunkitasolla on parhaimmillaan luottamushenkilöiden, virkamiesten ja asukkaiden välistä dynaamista yhteistyötä. Tavoitteena on synnyttää (tai parantaa) näiden ryhmien välistä dialogia, joka johtaa pyöräilymyönteiseen ilmapiiriin ja kaupungin pyöräilypolitiikan kehittymiseen tulevien vuosien aikana.
- Teemademokratia: Teemademokratialla (vrt. lähidemokratia) tarkoitetaan sitä, kun jostain tietystä teemasta paljon tietävät ja kiinnostuneet asukkaat pyrkivät vaikuttamaan. Konkreettisena tuloksena tästä työpajasta on ehdotus Helsingin kaupungin demokratiaryhmälle ( demokratia.hel.fi ) siitä, miten yhdellä teema-alueella (tässä tapauksessa pyöräily) voitaisiin kehittää virkamiesten, luottamushenkilöiden ja asukkaiden yhteistyömalli, joka hyödyttää kaikkia ja ennenkaikkea johtaa nopeampaan ja parempaan pyöräilyolojen kehittymiseen.
16:30 Yksilöpohdinta
Alustuksen pohjalta pyydetään kaikkia miettimään ja kirjoittamaan ylös mahdollisia syitä, miksi Helsinki ei vielä ole pyöräilykaupunki ja mahdollisia syitä, mitkä saattavat estää tai hidastaa Helsingin muuttumista pyöräilykaupungiksi.
Jatkakaa lausetta: "Helsinki ei ole vielä pyöräilykaupunki koska..."
16:35 Ryhmien muodostus
Pyydetään alun haastattelupareja lyöttäytymään yhteen siten, että tulee neljän hengen porukoita, mieluiten jos mahdollista niin, että olisi ainakin yksi pyöräilijä, yksi virkamies ja yksi luottamushenkilö edustettuna. Jos yksi pari jää yli, niin se joutuu erkanemaan toisistaan, eli sitten tulee muutama viiden hengen ryhmä, mutta ei kahden hengen ryhmiä.
Keskustelun avaus ryhmissä:
Mikä on kunkin oma tulokulma pyöräilyn edistämiseen Helsingissä? Millä tavalla vaikutat nykyisin tai haluaisit / voisit vaikuttaa tulevaisuudessa? Mitkä ovat omasta näkökulmastasi keskeiset kysymykset Helsingin pyöräilypolitiikassa / mitä pitäisi muuttaa / parantaa?
16:50 Tehtävä 1
Syventäkäkää keskustelua ja pyrkikää pääsemään rakenteellisempiiin syihin kysymällällä toistuvasti miksi:
Esim:
Helsinki ei ole pyöräilykaupunki koska keskusta--alueella pyöräily ei ole sujuvaa
miksi?
Jalankulku ja pyöräily ei ole eroteltu riittävästi
miksi?
On suunniteltu ja toteutettu paljon yhdistettyjä kevyttväyliä
miksi?
Ilmeisestsesti suunnitteluohjeet ovat vanhanaikaiset
miksi?
Valitkaa keskustelemistanne haasteista / muutostarpeista 1-2 keskeisintä ja muotoilkaa ne lauseeksi, ei vielä ratkaisuehdotuksia. (esim. pyöräilyväylien suunnittelussa on ongelmallista, kun katusuunnitteluvaiheessa prosessi siirtyy rakennusviraston puolelle, eikä silloin enää voida tehdä asukaskuulemisen perusteella liikennesuunnitelmiin muutoksia)
17:10 Tehtäväkierros 2 (virkamiesryhmä, pyöräilijäryhmä ja luottamushenkilöryhmä)
Ville, Niklas ja Niko kokoavat "omat joukkonsa" kasaan, jolloin muodostuu kolme ryhmää.
Ihmiset tuovat mukanaan edellisissä ryhmissä määritellyt 1-2 keskeisintä haastetta uuteen ryhmään, jonka tehtävänantona on keksiä haasteisiin ratkaisuehdotuksia. Ideana on siis, että samat haasteet päätyvät ratkottavaksi kolmeen eri ryhmään (virkamiehet, pyöräilijät ja luottamushenkilöt) ja loppukeskustelussa voidaan verrata ja yhdistellä eri ratkaisuehdotuksia.
17:30 Purkukeskustelu
Käydään läpi ryhmien tulokset ja muotoillaan yhteinen ehdotus Helsingin demokratiaryhmälle.
